Teemamarssilla kompastelemassa juurakoihin ja kysymyksiin

Jottei marssista tulisi sellaista itseään toistavaa, yksitoikkoista siirtymistä mitä se oikeastaan on, voi lihaa säästämättä ja tuskasta tinkimättä piristää kulkemista lisäämällä reserviläismarssiin uuden sotilaallisen elementin. Jotosmaiset tehtävärastit on jätetty pois, mutta kysymyksiin vastauksia pohtimalla sai silläkin hien otsalle aikarajan lähestyessä nollaa.
Lauantaina 18.10. marssittiin kauniissa syyssäässä toista kertaa Sipoon Reserviläisten Teemamarssi ja tällä kertaa kisailtiin joukkueina. Alkuperäinen marssi oli yksilösuoritus, sekin Pilvijärven ympärimarssina juurakoita väistellessä. Nyt oli jälkipeliä ja selitysten keksimistä helpottamassa myös toinen taistelija, mutta vastaavasti kysymysten vaikeustaso oli noussut.
Marssin vetäjän lisäksi paikalla oli 10 osallistujaa, joista muodostettiin arvalla viisi joukkuetta. Matka marssittiin yhtenä ryhmänä, mutta marssitauoista ei juuri voinut puhua, sillä niiden aikana energia keskitettiin vastausten miettimiseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

Teemamarssilla kyseltiin tällä kertaa Natosta, arvioitiin etäisyyttä (kiikareita sai käyttää), kahdesti Mannerheim-ristin ritareiksi valituista ja sanaparien yhdistämisosiossa mitattiin tietoa niin sotahistoriasta kuin aiheeseen liittyvästä yleistiedosta.
Erityisen hankalaksi osoittautui sanaparien yhdistäminen, sillä vaati todella laaja-alaista tietämystä eri osa-alueista, jotta pystyi yhdistämään oikeat sanat, sillä monella sanalla oli useita mahdollisia vastinpareja ja tehtävässä oli myös muita ovelia sudenkuoppia.

Marssin päätteeksi

Reilun kymmenen kilometrin ja loppua kohden yhä tiheämmäksi osoittautuneen tunnelman tiivistyessä pisteidenlaskuun, todettiin, ettei ennakko-oletuksilla tai reserviläisjäsenyyden pitkäaikaisuudella juuri ollut merkitystä. Taisteluparien väliset erot olivat vähäiset ja erot pieniä.
Marssikilometrejä tuli noin yksitoista, minkä jälkeen nautimme Pilvijärven rannalla makkaraa ja juomaa. Voittajat palkittiin pienillä tuotelahjoilla ja pistesijoille jääneille jaettiin suklaata lohdutuspalkinnoksi, vaikka reippailussa ja kisailussa sekä ryhmäytymisessä oli siinäkin riittävästi palkintoa.

Markku Lonka