Viimeisimmät
Hyvinkään reserviupseerit juhli
Hyvinkään reserviupseerit juhlivat 95-vuotista maanpuolustustyötä
Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys
Suomessa on vireillä iso veteraanityön rakennemuutos
Miehistöstä aliupseeriksi
Miehistöstä aliupseeriksi -kurssi 2024 päättyi juhlavasti pyhäinpäivänä Tuusulassa
Järvenpään RU-kerhon syyskokouksesta
Syyskokouksen aluksi pidettiin hiljainen hetki kahden sotiemme veteraanien muistoksi
Marskin Maja Lopella on säilyttänyt vetovoimansa
Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivälahjaksi vuonna 1942 saama Metsästysmaja on historiallinen vierailukohde Lopella. Sen suosio on säilynyt vahvana. Majassa riittää tutkittavaa ja sotahistorian harrastajat tekivät elokuvan Marskin majan rakentamisvaiheista.
Metsästysmajan rakennushankkeen takana oli jääkärikenraalimajuri Erkki Raappana, joka tunsi marsalkka Mannerheimin kiinnostuksen kalastukseen ja metsästykseen. Jatkosodan 14. divisioonan sotilaiden rakentama syntymäpäivälahja luovutettiin lahjakirjalla Mannerheimille Mikkelissä 5. kesäkuuta 1942. Tämä sotilaiden rakentama lahja oli ylipäällikölle erityisen mieluinen.
Majan suunnitteli Raappanan joukoissa palvellut kajaanilainen arkkitehti, luutnantti Eino Pitkänen. Pitkänen suunnitteli myös majan sisustuksen, tekstiilejä lukuun ottamatta. Majan rakennuspaikaksi valikoitui Lieksajärven länsiranta Repolan kylässä.
Pitkänen teki piirustukset maaliskuussa 1942 ja maja valmistui ripeästi toukokuussa. Rakentamisessa käytettiin kelohonkaa ja noudatettiin karjalaista rakennusperinnettä. Metsästysmajaan rakennettiin tilava pirtti takkoineen, marsalkan makuuhuone, adjutanttien huone, keittiö, emännän ja lähetin tilat sekä avokuisti. Lisäksi rakennettiin erillinen sauna takkahuoneineen. Lotat suunnittelivat ja valmistelivat tekstiilit ja majalle saatiin esinelahjoina lukuisia rintamamiesten puhdetöitä.
Uudeksi paikaksi oli vaihtoehtoja
Mannerheim ehti käymään ensimmäisen ja samalla viimeisen kerran metsästysmajalla alkuperäisessä sijaintipaikassa vasta syyskuussa 1942. Erityisesti hiekkapohjaisen lahdenpoukaman rannassa sijainneeseen saunarakennus oli Mannerheimin mieleen. Uuteen käyntiin Karjalassa ei sodan aikana enää tullut mahdollisuutta.
Päätös majan siirtämisestä tehtiin jatkosodan loppuvaiheissa heinä-elokuussa 1944. Maja purettiin ja siirrettiin osina varastoon Pielisjärvelle Lieksaan.
Keskusteluissa uudeksi paikaksi oli esillä useita vaihtoehtoja, kuten saari Koitereessa, ranta-alue Keurusselällä sekä Lopelta Leppäniemen kartanon alueelta löytynyt Punelian rantatontti. Viimeksi mainittu oli paras ja kaupat tehtiin huhtikuussa 1945 Saara ja Paavo Kassarin kanssa. Lopiilaisilla kävi tuuti, kun saivat majan Lopelle.
Marsalkka Mannerheimille luovutettiin uudelleen pystytetyn majan avaimet 21. kesäkuuta 1945, kun hän saapui ensimmäisen kerran majalleen Lopen Puneliajärven rantaan. Rakennustöitä Lopella tukivat tavaratoimituksin Paloheimo Oy, Sorrin puusepäntehdas Lopen Topenolta ja Riihimäen Teräs.
Marsalkka kävi majalla useita kertoja sen valmistuttua Lopelle. Viimeinen oli käynti keväällä 1948. Silloin Mannerheim oli jo luovuttanut majan omistuksen Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle. Omistus siirtyi eri upseerijärjestöjen perustamalle Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:lle vuonna 1958.
Kunnostustyön jälkeen metsästysmaja avattiin yleisölle vuonna 1959 ja kesäisin majalla järjestetään edelleen ohjattuja museokierroksia, joilla voi tutustua aivan uudesta suomalaisen suurmiehen elämän näkökulmasta. Marskin maja on ollut perheiden suosima vierailukohde. Veteraanisukupolvi on tuonut lapsiaan ja lapsenlapsiaan tutustumaan ylipäällikkönsä ja suomalaisen valtiomiehen metsästysmajaan vuosi toisensa jälkeen.
Majassa riittää uutta tutkittavaa
Marskin majan rakentamisesta ja siirrosta Lopelle kertova elokuva sai ensi-iltansa talvisodan päättymisen muistopäivänä 13.3.2024 Museo Militariassa Hämeenlinnassa. Elokuvan käsikirjoituksesta ja filmaamisesta vastasivat lieksalaislähtöiset sotahistorian harrastajat eli Ryhmä Pieninkä.
Hämeenlinnan Museo Militariassa ensiesityksen saanut elokuva kunniotti Suomen Marsalkka Mannerheimia ja Marskin majan rakentaneita veteraaneja. Idea elokuvan tekemisestä syntyi perinnetoimikunnan puheenjohtaja Heikki Toivosen ja pohjoiskarjalaisen Ryhmä Pieningän toimesta vuonna 2021.
Ryhmä Pieninkä koostuu pääosin rajamiehistä, jotka harrastavat sotahistoriaa.
Majan 80-vuotisjuhlavuosi tuli eteen kuitenkin liian nopeasti, eikä elokuva valmistunut vielä juhlavuonna 2022. Lyhyt ”teaser”-filmi kuitenkin saatiin tehtyä ja hanke eteni kohti pitkää elokuvaa.
Uutta tietoa ja materiaalia
Elokuvassa kerrotaan faktan ja näyttelijöiden voimin majan historian vaiheet Repolasta aina Puneliajärven rannalle Lopelle. Elokuvassa esitettiin uutta ja ennennäkemätöntä materiaalia rakennustöistä, yksityiskohdista, majan siirtämisestä ja majan käytöstä Lopella.
Rahoituksessa merkittävä rooli elokuvan valmistumisessa oli Maanpuolustuksen kannatussäätiöllä, joka tuki hanketta merkittävälla tavalla ja näin varmisti valtiomieshistorian siirtämistä jälkipolville. Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:n puheenjohtaja kenraaliluutnantti evp Ilkka Korkiamäki kiitti ensi-iltatilaisuuden aluksi rahoittajia ja työryhmää onnistuneesta hankkeesta sekä Museo Miltariaa Marskin majan esille tuomisesta.
Tilaisuudessa Ryhmä Pieningän aktiivit kertoivat elokuvan tekemisestä ja sotakamreeri, rajakapteeni evp Tauno Oksanen esitteli paikalla olleita elokuvan näyttelijöitä ja tekijöitä. Oksanen kiitti elokuvaa tekemässä olleita vapaaehtoisia, jotka uhrasivat vapaa-aikaansa tälle historialliselle hankkeelle. Hän korosti, että elokuva tehtiin kunnioituksesta ylipäällikköä ja hänen miestensä asevelisuhdetta kohtaan. Ensi-illassa oli mukana myös jääkärikenraalimajuri Erkki Raappanaa näytellyt kapteeni evp Vilho Huuskonen.
Kutsuvieraina olivat muun muassa Marskina esiintynyt sotakamreeri Rauno Suhonen ja puolustusvoimien komentaja kenraali Timo Kivinen sekä kanraalimajuri Raappanan lapsenlapsi Tuulikki Bjurström sekä rakennustöitä Repolassa ja Lopella johtaneen toisen rakennusmestari Heikki Noposen poika Kari Noponen.
– Olen päässyt tutustumaan majan rakennustöihin isäni muistiinpanojen avulla, kertoi Noponen, joka on itsekin rakennusinsinööri.
Elokuvan alussa kerrattiin marsalkka Mannerheimin ja Raappanan henkilöhistoriaa, mutta elokuva on ennen kaikkea kunnianosoitus rakentamiseen osallistuille 60 miehelle, jotka oli koottu 14. divisioonan komppanioista. Joukosta valikoituivat myös todelliset ammattimiehet, kuten kirvesmiehet, puusepät ja muurarit lottien panosta unohtamatta.
Elokuvaa korostaa ylipäällikön kiitollisuutta majan rakentajille, sillä metsästysmaja oli ylipäällikölle erituisen mieluinen.
Seuraavana hankkeena on majan historian kirjoittaminen Lopen ajasta. Työn alla on 300-sivuinen historiateos, jota hanketta vetää Matti Ahtiainen, joka on toiminut niin majan isännöitsijänä kuin perinneyhdistyksen puheenjohtajana. Kovakantista kirjaa on näillä näkymin tarkoitus painaa 300 kappaletta.
Marskin maja -elokuva on katsottava Marskin majan kotisivuilla osoitteessa: https://marskinmaja.net
Liity jäseneksi
Alla olevilla painikkeilla Reserviläisliiton tai Reserviupseeriliiton jäsenhakulomakkeeseen.