Talvisodasta 83 vuotta
Viimeisimmät
Hyvinkään reserviupseerit juhli
Hyvinkään reserviupseerit juhlivat 95-vuotista maanpuolustustyötä
Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys
Suomessa on vireillä iso veteraanityön rakennemuutos
Miehistöstä aliupseeriksi
Miehistöstä aliupseeriksi -kurssi 2024 päättyi juhlavasti pyhäinpäivänä Tuusulassa
Järvenpään RU-kerhon syyskokouksesta
Syyskokouksen aluksi pidettiin hiljainen hetki kahden sotiemme veteraanien muistoksi
Järes toiminnan vuosi
Järvenpään Reserviläisten vuosi on ollut monipuolista toimintaa
Monella paikkakunnalla muistettiin Talvisodan päättymistä, 13.3.1940, arvokkaissa juhlatilaisuuksissa. Monella myös päivää aikaisemmin sunnuntaina 12. maaliskuuta, kuten Hyrylässä Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys ry:n järjestämässä muistojuhlassa Tuusulan kunnan Rykmentinpuiston ruokalassa, joka on entinen Helsingin Ilmatorjuntarykmentin ruokalarakennus. Juhla toteutettiin Tuusulan seurakunnan suurenmoisella tuella, tukena myös Tuusulan Sotilaskotiyhdistys ry:n sisaret ja kunta.
Keski-Uudellamaalla Talvisodan päättymisen muistotilaisuuden järjestäminen on perustetulle alueelliselle perinneyhdistykselle arvokas perintö VETRES Keski-Uusimaan aikakaudelta 8.12.1999-10.5.2022.
Ensimmäisen tilaisuus pidettiin konserttina Järvenpää- talon Sibelius-salissa 13.3.2000. Alun jälkeen tilaisuudet järjestettiin vuorovuosin seurakuntien ja sidosryhmien tuella Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa.
VETRES Keski-Uusimaan pj, prkenr evp Olli Heiskanen (vas.), kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen ja Mannerheimristin ritari Väinö Hämäläinen sekä oikealla Uudenmaan sotilasläänin komentaja, ev Jarmo Myyrä.
Covid-19-epidemia rajoituksineen esti valmistellun tilaisuuden pitämisen 12. maaliskuuta 2020. Tilaisuus toteutettiin Keravan seurakuntakeskuksessa 13.3.2022, jolloin juhlapuhujana oli puolustusministeri Antti Kaikkonen. Se jäi VETRES-aikakauden viimeiseksi, 20. kerta, Talvisodan päättymisen muistopäivän juhlaksi.
Muistotilaisuus Hyrylässä 12.3.2023
Muistotilaisuus, johon osallistui toista sataa kansalaista, alkoi yhteisesti lauletulla lippulaululla ja Suomen lipun saapumisella.
Juhlapuheen piti Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen. Hän korosti puheessaan Talvisodan merkitystä itsenäisen Suomen vaiheissa. Muistotilaisuus on myös kunnianosoitus sotiemme veteraaneille ja lotille sekä sotiemme aikaisille sukupolville. Talvisodan alkamisesta oli kulunut vain viikko, kun Suomi vietti 22. itsenäisyyspäivää 6.12.1939. Komentaja siteerasi presidentti Kyösti Kallion tuolloin pitämää puhetta: ”Rauhallisia kaupunkejamme on pommitettu, lapsia ja naisia ja muuta siviiliväestöä surmattu puhumattakaan niistä uhreista, jotka rajojemme puolustaminen on vaatinut. Näyttää siltä kuin tuo mahtava suurvalta haluaisi riistää meiltä tunnustamansa itsenäisyyden ja sen mukana kaiken, mikä on meille pyhää ja kallista. Mutta onneksi Suomen kansan kaikki kerrokset käsittävät mistä on kysymys.
Me voimme varmasti luottaa siihen, että soturimme maalla, merellä ja ilmassa, kokeneen ja kunnioitetun ylipäällikkönsä johdolla täyttävät sankarillisesti tehtävänsä. Ja vertaansa vailla oleville naisillemme, jotka ihaillulla uhrimielellä sekä joukkojemme mukana että kotonaan, kukin alallaan ja tavallaan, ottavat osaa puolustustyöhön ja joukkojen varustamiseen, lausun kunnioittavan kiitokseni.”
Kivinen korosti puheessaan kansakunnan yksimielisyyttä ja peräänantamattomuutta, jotka konkretisoituivat sodan edetessä talvisodan ihmeenä. Miesmäärän ja aseistuksen alivoimaa tasoitettiin osaamisella ja olosuhteita hyväksikäyttäen. Yli 80 000 lottaa toimi tehokkaasti lukuisissa eri tehtävissä vapauttaen vastaavan määrän miehiä rintamalle taistelutehtäviin. Kotirintamalla kaikki kynnelle kykenevät tekivät osuutensa voimiensa mukaan.
105 päivää kestänyt sotakokemus oli kansakunnalle raskas. Yli 26 000 kaatui ja yli 43 000 haavoittui taisteluissa. Yli 400 000 suomalaista joutui jättämään kotinsa ja elantonsa, kun Suomi joutui luopumaan Karjalasta ja Sallasta sekä Neuvostoliitolle vuokratusta Hankoniemestä.
Kiinnostava puheen osuus liittyi Tuusulan maalaiskuntaan, johon tuolloin myös Järvenpää kuului. Noin tuhat tuusulalaista sijoitettiin Uudenmaan sotilasläänin muodostamaan 4. Divisioonaan. Suurin osa heistä palveli Järvenpäässä perustetussa Jalkaväkirykmentti 12:ssa. Lisäksi miehiä palveli myös divisioonaan kuuluneessa Hyrylässä perustetussa Kenttätykistörykmentti 4:ssä. 4. Divisioonassa palvelleet tuusulalaiset osallistuivat Karjalan kannaksella useisiin kiivaisiin taisteluihin.
Talvisodan aikainen radiotiedustelun niin sanottu Meriryhmä siirtyi Terijoelta Hyrylään tehtävänään seurata Neuvostoliiton Itämeren laivaston ja Paldiskissa sijainneen laivaston meri-ilmavoimien toimintaa. Tämän lisäksi Tuusulaan koottiin noin 20 henkilön ryhmä matemaatikkoja ja kielitieteilijöitä, joiden tehtävänä oli vihollisen salattujen viestien avaaminen.
Juhlapuheen tämän päivän tilanne liittyi Venäjän käynnistämään kansainvälisen oikeuden vastaiseen laajaan hyökkäykseen Ukrainaan, joka on muuttanut maailmaa ympärillämme. Ukrainan kansan yhtenäisyys ja puolustustahto ovat rinnastettavissa Talvisotaan. Venäjä on Suomelle turvallisuushaaste edelleen. Tuleva Nato-jäsenyys vaikuttaa Suomen puolustuksen kehittämiseen. Asevelvollisuuteen perustuva puolustusratkaisu säilytetään.
Puheensa loppuosuudella Kivinen painotti Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten suorituskykyä mutta myös suomalaisten vahvaa maanpuolustustahtoa sotiemme veteraanien perintönä.
Kiitosten edellä kenraali siteerasi osuvasti tasavallan presidenttiä, puolustusvoimien ylipäällikköä: Tärkein puolustuslinjamme kulkee korvien välissä.
Rovasti Hannu Hartala lähetti saatesanoillaan seppelpartion, maj res Antti Havulinna ja ylil res Ville Teerioja, Tuusulan Kirkkopuiston sankarihautausmaalle.
Tuusulan Mieslaulajien esityksen Suomen laulu jälkeen kuultiin perinneyhdistyksen, nimilyhenne oivasti TAKUUPERY, puheenjohtajan, eversti evp Jari Anttalaisen päätössanat. Kiitosten ohella tilaisuuden tukijoille ja esiintyjille hän käänsi kuulijoiden katseet tulevaisuuteen miten veteraanitukityötä jatketaan ja veteraaniperinnettä vaalitaan. 37. Kansallisen veteraanipäivämme tunnuslause on Sotiemme opetukset – Tulevaisuutemme turvaksi. Tämän hetken tilanne – sota Ukrainassa – osoittaa miten julmasti sota kohdentuu koko yhteiskuntaan.
Anttalainen toi esiin myös Valtioneuvoston kanslian työryhmän 9. maaliskuuta luovuttaman raportin, jossa viitoitetaan vuosiksi eteenpäin toimenpiteitä, suosituksia ja suuntaviittoja sekä myös valtiovallan rahoitusta Tammenlehvän Perinneliitto ry:lle veteraaniperinnetyön jatkamiseksi. Näin edeten, yhdessä sidosryhmien kanssa toimien, varmistetaan veteraanisukupolven perinnön, itsenäinen isänmaa, ja sen tarinan siirtäminen nykyiselle sekä tuleville sukupolville.
Muistotilaisuus päättyi perinteisesti yhteisesti laulettuun Maamme-laulun ja Suomen lipun poistumiseen, jonka jälkeen oli vielä kahvitarjoilu juhlaväelle Tuusulan Sotilaskotiyhdistyksen sisarten johdolla.
TEKSTI JA KUVAT: VEIKKO KARHUMÄKI
Liity jäseneksi
Alla olevilla painikkeilla Reserviläisliiton tai Reserviupseeriliiton jäsenhakulomakkeeseen.
