RUL:n puheenjohtaja vaihtuu – tekijöitä tarvitaan

Reserviupseeriliiton jäsenyhdistykset valitsevat liiton uuden puheenjohtajiston tämän syksyn liittokokouksessa Tampereella 22. marraskuuta. Toivottavasti mahdollisimman moni yhdistys lähettää edustajansa äänestämään uusia vastuunkantajia. Kotiyhdistykseni Helsingin Sissikerho on esittänyt minua RUL:n puheenjohtajan. 1. tai 2. varapuheenjohtajan tehtäviin, joten olen yksi viidestä ehdolle asettuneesta kandidaatista.  

Mikä mies, mikä tausta?

Olen Matti Riikonen, 58-vuotias kauppatieteen ja musiikin maisteri Helsingistä. Olen työskennellyt investointipankkialalla 27 vuotta ja sitä ennen 8 vuotta pienen yrityksen toimitusjohtajana. Olen toiminut Helsingin Sissikerhon puheenjohtajana, Helsingin Reserviupseeripiirin puheenjohtajana, ja 6 vuotta Reserviupseeriliiton työvaliokunnan eli liiton johtoryhmän jäsenenä ja taloustoimikunnan puheenjohtajana. Vuonna 2016 kävin PV:n lähettämänä Kanadan esikuntakurssin, jonka jälkeen sitouduin entistäkin tiiviimmin esikuntakouluttajatehtäviin mm. Paikallispataljoonan esikuntakurssin kouluttajana ja johtajana.    

Miksi hakeudun puheenjohtajatehtäviin?

Pohdin ehdolle asettumista pitkään, sillä kaikki puheenjohtajapestit oat vaativia. Päätin kuitenkin lähteä vaaliin, koska uskon että voin uudistaa RUL:n toimintaa kokemusteni pohjalta. Joku kysyi, miksi hakeutuisin puheenjohtajistoon, vaikka olen ollut pitkään mukana liiton johtoryhmässä. Siihen on kaksi yksinkertaista syytä. Ensinnäkin, vain vaaleilla valittu puheenjohtajisto voi käyttää jäsenten antamaa vaikutusvaltaa. Toiseksi, suhteessa yhteistyötahoihin kuten PV, MPK ja muut VMP-tahot, vain puheenjohtajiston mielipiteillä on todellista painoarvoa.  

Sipoon reserviläiset yhteistyöhön Saksan vuoristojääkäreiden kanssa

Yhteiset viikkomarssit alkoivat joulukuussa 2021, kun GebJgRK Wolkersdorf Waginger See alueen reservin vuoristojääkärit ottivat osaa etäsuorituksena Sipoon reserviläisten järjestämälle viikkomarssille. Sen jälkeen yhteiset marssit ovat jatkuneet viikoittaisena rutiinina.

Vuonna 2024 virisi ajatus yhteistyön syventämisestä, jonka seurauksena muotoiltiin Saksassa harjoitetun Gams Challenge -haasteen sovittaminen suomalaisiin olosuhteisiin. Haasteessa on tarkoituksena suorittaa viikoittain kertasuorituksena nousumetreihin perustuva harjoitus. Suorituksen päivä, aika, paikka ja reitti ovat vapaasti valittavissa. Suomessa parhaimman tuloksen saavuttaa nousemalla kävellen korkeaa mäkeä tai portaita ylös-alas. Gams tarkoittaa vuoristossa elävää alppivuohta, joka on Saksan alppijääkäriyhteisön tärkeä symboli.

Haasteen tavoitteena on nostaa nopeasti kuntoa, mutta myös valmentaa mahdolliselle vierailulle Saksan Ylä-Baieriin vuoristomarsseille, joista maineikkain on Edelweiss-vuoristomarssi yli 2000 metrin korkeuteen. Ensimmäinen suomalainen Gams Challenge 2025 järjestettiin yhteistyössä huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana, jolloin osallistujat suorittivat 22 viikon aikana viikoittaisen nousujohteisen harjoituksen, jossa vain nousumetrit merkitsevät. Haaste oli vaativa, sillä vain viisi osanottajaa sai sen vietyä päätökseen puhtaana kokonaissuorituksena. Laskettuna keskimääräinen viikoittainen nousumetrien määrä oli noin 700 metriä, mikä kertasuorituksena tarkoittaa noin 2-3 tunnin harjoittelua!

Samalla sovittiin, että Sipoon reserviläiset suosittelevat haasteen puhtaasti suorittaneita vuonna 2026 pidettävään Edelweiss-vuoristomarssiin sekä päivää paria ennen pidettävään harjoitusmarssiin. Ensin päätettiin yhden Sipoon reserviläisen voimin koetella Gams Challengen harjoittelutulosta vuoden 2025 Edelweiss-vuoristomarssilla. Matkaan liittyvä asiointi Kaartin jääkärirykmentin aluetoimistossa sujui joustavasti.

Kirjoittaja vieraili Saksassa 17.-22.9. välisenä aikana, joka sisälsi kaksi vuoristojääkäreiden kokopäivän marssia sekä niiden jälkeen iltaisin pidettävän kaksiosaisen johtamisen seminaarin. Esitelmien aiheina olivat majuri d.R. Klaus von Obermayerin esittelemä ”Team leadership in difficult environments” ja allekirjoittaneen 75 dian sulkeiset ”Leading the social contract”. Lisäksi jaettiin lukuisa määrä palkintoja ja MPK:n Brandenstein-marssin todistukset merkkeineen. Saksalaisten kiinnostus ymmärtää suomalaista turvallisuusperinnettä, -ajattelua ja -käytäntöjä oli huomattavaa!

Uudenmaan reserviläispiirin perinteisesti hyvä yhteistyö Viron Kaitseliitin (Suojeluliitto) kanssa jatkui kesällä 2025. Virossa vietetään voitonpyhää vuosittain 23. kesäkuuta vapaussodassa saksalaista joukoista saavutetun voiton kunniaksi, ja samana päivänä pidetään Harjun maakunnan maanpuolustuspäivä eli maakaitsepäev. Suomesta on osallistuttu juhlaan vuodesta 1994 alkaen. Tänä kesänä piiriä Virossa edustivat Mats Fagerström, Jouko Hyvärinen, Jarmo Hynnälä ja Mikko Nygård. Olimme jälleen Harju Malevin hyvässä huomassa koko vierailun ajan.
Juhla alkaa aina 22. kesäkuuta tammen istuttamisella Vapauden kivellä (Vabaduse hiis). Samana päivänä kävimme asiantuntevan oppaamme Andres Sikkan johdolla Muuksin linnamäellä, missä on muistomerkki kolmelle Suomea sivuavalle sotahistorialliselle tapahtumalle: ns. Suomen pojat 1939-1944, suomalaiset vapaaehtoiset Viron vapaussodassa ja Erna-partio kesällä 1941. Illalla osallistuimme illalliselle Harju Malevin päällikön, ev.luutn. Meelis Mandren kanssa.
Varsinainen pääjuhla oli 23. kesäkuuta Kuusalun kunnassa. Uudenmaan piirin seppeleen vapaussodan muistomerkille laskivat Mats Fagerström ja Mikko Nygård. Mielenkiintoisena yksityiskohtana samalla hautausmaalla on lapualaisen Aukusti Tuomisen hauta; hän oli ensimmäinen Viron vapaussodassa kaatunut (5.1.1919) suomalainen vapaaehtoinen. Pääjuhlaan kuuluivat Kaitseliitin osastojen paraati, historiallinen taistelunäytös (jossa ei pauketta säästelty) sekä vaikuttava kavalkadi paikallisten esiintyjien kansantanssi- ja lauluesityksiä. Kaikki osallistujat olivat sitä mieltä, että lämpimässä säässä pidetty juhla oli jälleen hieno elämys.

Aivan heinäkuun loppupäivinä saatiin piiriin Virosta kutsu seuraamaan Harju Malevin taisteluharjoituksia 14. elokuuta. Haastavasta ajankohdasta (keskellä viikkoa torstaina) huolimatta matkaan lähti lopulta keskiviikkona 13.8. iltapäivällä täysi kahdeksan hengen osasto: Jarmo Hynnälä, Ville Kaipio ja Tero Merjomaa Vihdistä, Mika Virta Hyvinkäältä, Hannu Ansas Lohjalta, Kari Jahnsson Porvoosta sekä Mats Malmström ja Mikko Nygård Kirkkonummelta. Osastomme majoittui Harju Malevin esikunnan kasarmimajoitukseen eteläisessä Tallinnassa. Ruokailun ja saunan jälkeen uni maittoi.

Aamulla suuntasimme Andres Sikkan kyydissä kohti Kaitseliitin harjoitusaluetta Tallinnan ja Rakveren välissä. “Kolonelleitnant” Mandre kertoi harjoitusalueen päämajassa ensin harjoituksen rakenteesta ja esitteli päämajaa yleisesti. Käynnissä oli jo sunnuntaina alkanut harjoitus, johon osallistui kolme Harjun maakunnan komppaniaa. Tämän jälkeen lähdimme seuraamaan kovapanosammuntaa maastossa. Perille päästyä selvisi, että parhaistakin suunnitelmista huolimatta aikataulut voivat pettää, kun jouduimme odottelemaan vuorossa olevan ryhmän harjoituksen alkamista puolisen tuntia – odottaminen on samanlaista kaikkialla, maasta ja armeijasta riippumatta. Sitten lainaan saadut kypärät ja huomioliivit päälle ja liikkeelle seuraamaan harjoitusta hyvin lämpimässä säässä.

Lohjan Seudun reservinaliupseerit järjesti avoimen minimaastoammuntakilpailun sunnuntaina 14.9.2025. Vastaava kilpailu on järjestetty aiemmin ja sen perusteella kilpailua on kehitetty. Tällä kertaa maalitoiminta oli uudenlainen. Perinteinen maastoammuntakilpailu suoritetaan kilpailijoiden omilla aseilla ja ammunta suoritetaan yleensä 5–10 ampujan ryhmissä pahvitauluihin. Tässä minimaastoammunnassa kaikki kilpailijat käyttivät sama asetta, jolloin omaa asetta ei tarvinnut. Tämä mahdollistaa myös sellaisten henkilöiden osallistumisen, joilla ei ole omaa asetta. Kun käytössä oli pienoiskivääri, joka on äänenvaimennettu, on kynnys sellaisella ampumiseen alhainen. Tällä on tavoiteltu sitä, että myös vähemmän ampuneet tulisivat mukaan ja saisivat onnistumisen elämyksiä.

Kilpailun valmistelussa on pitänyt ampua useita testiammuntoja, joissa haetaan käytettävälle patruunalle tähtäyspisteet siten, että aseella osuu eri etäisyyksille asetettuihin maaleihin. Kilpailijoilla oli nähtävissä osuntakuviot ja tähtäyskuviot sekä odotusalueella että itse ammuntapaikalla. Testiammuntojen lisäksi myös kilpailumaasto piti valmistella. Ampumapaikka saatiin käyttöön isänmaalliselta kartanon isännältä. Paikka on turvallinen ja maalialue on helposti tähystettävissä kuten kuvista nähdään. Ennen kuin alueella voitiin ampua yhtään laukausta, piti maalialue raivata ja maalit sijoittaa paikoilleen. Tämä kaikki tehtiin viikko ennen varsinaista kilpailua. Maalien sijoittelun jälkeen rata tarkastettiin, ettei maalien edessä ollut mitään esteitä sekä se tietenkin koeammuttiin, jotta voitiin varmistua radan kilpailukelpoisuudesta.Rata testiammuttiin varmuudeksi vielä varsinaisena kilpailupäivänä, jotta varmistuttiin kaiken toimivan, kuten pitää.Kilpailuvalmistelut kokonaisuudessaan veivät yhdeltä hengeltä noin 20 tuntia sekä varsinaisena kilpailupäivänä vielä lisäksi kahdelta hengeltä noin 9 tuntia.

Maaleina käytettiin metallisia heilurimaaleja, jotka on tarkoitettu pienoiskiväärille. Maalissa on kuviona kana ja sika. Kana on kooltaan 60x50mm ja sika 130x70mm. Käytettävät maalit ovat siitä käteviä, että sekä tuomari että kilpailija näkevät osuman heti, eikä tulkinnan varaa ole.

Kilpailussa maalitasot olivat 25 m ,50 m, 75 m ja 100 m. Näiden lisäksi 150 metrin etäisyydellä oli bonusmaali, jonka koko on 140x180mm. 25 metrillä oli kaksi maalia, joista toinen oli asetettu siten, että ainoastaan kana oli näkyvissä. 50 metrillä oli kolme maalia, joista yksi oli asetettu siten, että ainoastaan kana oli näkyvissä. 75 ja 100 metrin matkoilla oli yhdet maalit.

Kilpailuaseena oli Tikka T1x pienoiskivääri, joka oli varustettu äänenvaimentimella sekä tukijaloilla. Kiikarina oli Meopta Optika5  2-10×42 ja jossa on z-plus-ristikko. Käytetty patruuna oli CCI Standard velocity.  Ase ja patruunayhdistelmä ampuu 50 metriltä ns. yhtä reikää ja 150 metrin matkalta 70 mm kasaa eli suorituskyky oli vähintään riittävä kilpailun maalitoimintaan nähden.Ammunta suoritettiin pöydän päältä, ampujan istuessa jakkaralla. Tällä saadaan tasoitettua vähemmän ampuneiden kykyä hyvään suoritukseen.

Rajamäen tykkitorneista kansainvälinen matkailukohde – Nurmijärvelle EU-rahoitusta Rajamäen matkailun kehittämiseen

Nurmijärven kunnalle on elokuussa 2025 myönnetty 35 000 euron EU:n rahoitus Rajamäen tykkitornien alueen matkailun kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää alueesta entistä houkuttelevampi matkailukohde osana Rajamäen monipuolista kokonaisuutta. Hankkeen nimi on “Rajamäen Tykkitornien digitaalinen asiakaspolku ja interaktiivinen vierailukokemus” ja sen toteutus kohdentuu vuodelle 2026. Hankerahoituksen on myöntänyt Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry.

Rajamäen tykkitornit – harvinainen pala sotahistoriaa

Nurmijärven Rajamäellä sijaitsevat tykkitornit ovat historiallisesti merkittävä kohde sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla. Tykkitornit rakennettiin talvisodan jälkeen, välirauhan aikana, 1940-luvun alussa suojaamaan Rajamäen kylää ja erityisesti Alkon tehtaita, jotka olivat merkittävä osa Suomen sodanaikaista huoltovarmuutta. Tornit toimivat ilmatorjuntapattereiden asemina ja niiden tarkoituksena oli turvata alue vihollisen ilmahyökkäyksiltä.

Rajamäen tykkitornit ovat harvinainen nähtävyys: vastaavia, hyvin säilyneitä betoniset tykkitornit ovat poikkeuksellinen kohde Euroopassa, eikä vastaavia löydy muualta Pohjoismaista. Ne ovatkin ainutlaatuinen osa Suomen sotahistoriaa ja samalla muistomerkki aikakaudesta, jolloin teollisuus ja paikallinen yhteisö olivat tiiviisti kytköksissä maanpuolustukseen.

Hanke tuo alueelle matkailijaystävällisen opastuskokonaisuuden, joka yhdistää kulttuuriperinnön säilyttämisen, modernin teknologian ja kestävän kehityksen periaatteet. Digitaalinen asiakaspolku tekee Tykkitornimäestä Nurmijärven matkailuvalttikortin, joka houkuttelee paikallisia sekä kansainvälisiä vierailijoita tutustumaan Rajamäen merkittävään historiaan. 

Digitaaliset elämykset herättävät historian eloon

Hankkeessa luodaan uusia digitaalisia ja vuorovaikutteisia elementtejä, jotka rikastavat vierailukokemusta ja tuovat esiin tykkitornien historiaa ja kulttuuriperintöä. Samalla parannetaan alueen opastusta, jotta kohde palvelee paremmin sekä matkailijoita että paikallisia.

“Tämä hanke avaa uusia mahdollisuuksia esitellä Rajamäen ainutlaatuista historiaa ja yhteisöllisyyttä monikielisin ja elämyksellisin keinoin. On hienoa, että voimme nostaa paikalliset tarinat osaksi kansainvälistä matkailun kenttää”, kertoo Nurmijärven kunnan matkailukoordinaattori Riika-Maria Hytti.

Ismo Saalsto reserviläistoimija Järvenpäästä

Järvenpään Reserviläisten johtokunnassa Ismo toimi rahastonhoitajana toista kymmentä vuotta. Järvenpään Hiihtomajan saamisessa yhdistyksen käyttöön Ismo teki tärkeää työtä. Talkootyöt majan remontoimisessa tapahtuivat Ismon johdolla, hyvien kontaktiensa avulla Ismo löysi tekijöitä erilaisiin tehtäviin. Materiaalien osalta hän samoin käytti tehokkaasti kontaktejaan. Ismo toimi myös Ämmälänmäen hiihtomajasäätiön hallituksessa ja rahastonhoitajana. Taloudellista tukea yhdistykselle Ismo järjesti talkootöillä työmaillaan ja osallistumalla monena vuotena liikenteenohjaustehtäviin yhdistyksen liiveissä.

Järes- tiedustelu- ja partiokilpailussa Ismo toimi kerran kilpailunjohtajana. Monena vuonna hän hoiti kilpailun muonituksen, MPK:n Teuva-keitin tuli tutuksi piha-alueella Ismon kokatessa. Padasjoella ja ResUl:n syysjotoksilla hän toimi usein rastimiehenä.

Haukivuoren melonta- ja talvijotoksia järjestettiin vuosia Ismon kesämökin toimiessa jotoskeskuksena. Mökin läheisyydessä on useita Metsähallituksen tauko- ja laavupaikkoja. Yleisimmin ensimmäinen yö oltiin maastossa ja toinen sitten saunan jälkeen Ismon mökillä tai sen pihapiirissä majoitteessa. Muutaman vuoden jälkeen tapahtumat pienenivät muutamien henkilöiden ulkoilu viikonlopuiksi. Kuitenkin Ismo antoi viimeiseen asti väelle mahdollisuuden tulla paikalle.

MPK:n varaston perustamisessa Tuusulaan Ismolla oli merkittävä rooli. Hän toimikin ensimmäisenä varastomestarina pitkän aikaa. Hän sai Järvenpäästä porukat hyvin mukaan varaston perustamisvaiheen töihin. Vuosien ajan varusteiden täydennyksiä ja kunnossapitoa Ismo hoiti lähes viikoittaisilla käynneillään Santahaminassa

Järvenpään Reserviläiset kiittää Ismoa työstään yhdistyksen hyväksi. Järvenpään Reserviläiset on kiitollinen Ismolle hänen johtokuntatyöstään ja suuresta työpanoksesta Hiihtomajan saamisesta yhdistyksen toimitilaksi. Kaikki muistavat Ismon tekevänä ja vastuuta kantavana ihmisenä. Kaikkiin suuntiin hän toimi hyvässä yhteistyössä.

Mitä kotirintamalla Tuusulassa tapahtui viime sotien aikana?

Viime sotien aikana, vuosina 1939-1944, tehtiin paljon sodankäyntiin liittyviä toimia myös muualla kuin rintamalla. Kotirintamalla koulutettiin sotajoukkoja ja tuettiin niitä aineellisesti ja henkisesti sekä pyrittiin säilyttämään usko tulevaisuuteen.

Taistelukoulun Perinneyhdistys on tutkinut tätä aihetta kolmen vuoden ajan ja julkaisee siitä nyt kirjan ”Tuusula sotilaskoulutuksen kehtona 1939-1944”. 

Tutkimuksen tekijä ja teoksen kirjoittaja on yhdistyksen perinneasiantuntija Jouko Kaivonurmi.

Kirja alkaa kuvauksella, millaista elämä oli Suomessa ja Tuusulassa viimeisenä rauhan vuotena 1938. Siitä edetään kohti sotaa ja sodanajan joukkojen perustamista. Perustaminen on selvitetty ”tapahtuman, ajan, paikan, henkilön, hevosen, aseen, varusteen ja asiakirjan” tarkkuudella. Luvusta löytyy varmasti paljon uutta tietoa ja monta tuusulalaisille tuttua henkilönimeä.

Kuten kirjan nimikin kertoo, Tuusula oli tärkeä pitäjä kenttäarmeijamme johtajien täydennyskoulutuksen järjestäjänä. Toimivathan täällä Suojeluskuntain Päällystökoulu, Lottaopisto ja Jalkaväen Koulutuskeskus 1. Tehtävinä näillä olivat muun muassa perehdyttää upseereita sotakokemuksista saatuihin uusiin menetelmiin, kouluttaa lottia puhelunvälittäjiksi ja radisteiksi, antaa virolaisille ja saksalaisille sotilaille koulutusta sekä perehdyttää suomalaiset käyttämään uusia aseita kuten panssarinyrkkiä ja panssarikauhua.

Tuusula oli merkittävä paikkakunta myös rintamalla haavoittuneiden hoitamisessa. Sotasairaalatoimintaa esitellään kattavasti ja oman lukunsa saa myös sodan jälkeen täällä toiminut Suomen Punaisen Ristin sotavammasairaala. Kirjan lopussa kuvataan ne raskaat toimenpiteet, joihin jouduttiin kohtuuttomien rauhanehtojen vuoksi.

Kirja julkaistiin 22.9.2025 ja sitä voi ostaa muun muassa Uudenmaan maanpuolustuspäivänä 27.9.2025 Tuusulan urheilukeskuksesta.

Antti Nieminen

ActionAir on yksi divisioona practical-ammunnassa. Se on muovikuula-aseilla ammuttavaa practicalia aivan samoilla säännöillä kuin ruutiaseillakin. Action Airia ammutaan itselataavilla kaasutoimisilla airsoft-aseilla pääasiassa sisätiloihin rakennetuilla radoilla. Action Airissa käytetyt aseet ovat yleensä ruutiaseiden täydellisiä replikoita ja ruutiampujille Action Air toimiikin erinomaisena talviharjoittelumuotona. Nykyään lajina on pistoolin lisäksi myös kivääri.

Air soft -taistelupelit lienevät tunnetumpia kuin kilpailulaji ActionAir. Etenkin pääkaupunkiseudulla ActionAiria on harrastettu melko vähän, vaikka laji sopii erittäin hyvin sisäharjoitteluun. Pienin kustannuksin pääsee harjoittelemaan ja vaikkapa kilpailemaankin.

Lajin ehdoton etu on sen asettamat minimaaliset vaatimukset harjoittelupaikan suhteen. Harjoituksia voidaan järjestää esimerkiksi seuran kokoontumistilassa. Järvenpään Reserviläiset tekee yhteistyötä Järvenpään Urheiluampujien kanssa action air-harjoituksissa.

Kouvolan koulutuspaikalla on aloittanut uusi valmiuspäällikkö, Mika Klemola.

Siviiliammatiltaan Mika on auto- ja kuljetustekniikan insinööri. MPK:n toiminnassa Mika on ollut mukana useita vuosia niin kouluttajana, kurssin johtajana kuin harjoituksen johtajana, toki myös kurssilaisena. Neljän viimeisen vuoden aikana on osallistumisia tullut yli 220 eri kurssilta.

Suurimmat kiinnostuksen kohteet ovat PST, TRA, selviytyminen, ammunnat sekä droonien käyttö. Myös MPK:n sisäiset verkostot ovat varsin laajat, kokemusta on kolmen eri maanpuolustuspiirin toiminnasta. Järjestötoiminta on myös lähellä Mikan sydäntä, ja tälläkin hetkellä hän toimii vahvasti mukana alkuperäisen kotiseudun, Järvenpään upseeri- ja reserviläisyhdistyksissä, reserviläisyhdistyksessä johtokunnan jäsen ja upseerikerhossa varapuheenjohtaja.

Sotilasarvoltaan Mika on res. yliluutnantti.

Toivotamme Mikalle paljon onnea uuteen tehtävään!

MPK

Mika Klemola johti MPK:n Kaakon Karhun 2025 Haminassa. Kaakon Karhu 2025 oli pilottiharjoitus, jonka pohjalta kehitetään kokonaisuutta harjoittaa vastaavia tehtäviä muissakin maanpuolustuspiireissä
Kurssilaiset harjaantuivat erikseen muun muuassa komppanian päälliköinä, tulenjohtajina, tiedustelijoina, panssarintorjujina jne. Isossa kuvassa harjoituksessa suoritettiin Jääkärikomppanian hyökkäys.
Tärkeimpänä osuutena oli taisteluanalyysi, joka käytiin kaikkien kanssa yhdessä läpi, näin jokaiselle tuli selkeä kuva siitä, miten tehtävässä suoriuduttiin. Taisteluanalyysin läpikäyntiä tuki ilmakuva droonien toimesta ja simulaattori maailman KASI-kuva.

Tuusulassa 19 kurssilaista osallistui ”Kokonaisvaltainen toimintakyky” pilottikurssille. Kurssin tavoitteena oli, että koulutuksen jälkeen osallistuja tunnistaa taistelijan psyykkisen, eettisen, sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpidon perusteet. Kurssilla käsiteltiin siis toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Tämä tukee Puolustusvoimien ”Taistelijan mieli ja keho” koulutusohjelmaa.

Teemoina kurssilla oli toimintakyvyn arviointi sekä ryhmänä että yksilönä sekä luottamus ja avoimuus. Kurssilaiset tekivät viikonlopun aikana erilaisia harjoituksia, joissa korostuivat fyysinen ja psyykkinen ulottuvuus: kuntopiirit ja lenkit toimivat fyysisinä harjoitteina, kun taas venyttely, rentoutus- ja hengitysharjoitukset tukivat myös psyykkistä palautumista. Fyysisissä harjoitteissa pystyi itse arvioimaan onko oma fyysinen toimintakyky riittävä jatkokoulutuksen kannalta. Onneksi MPK:n fyysinen toimintakyvyn koulutusohjelma sisältää monipuolisia kursseja ja harjoituksia, joista voi valita itselleen mieleisen liikuntatavan ja tapahtuman.  https://mpk.fi/koulutukset/liikunta-2/

Koulutuksen aikana keskusteluissa korostuivat avoimuus ja luottamus kun kurssilaiset jakoivat omia kokemuksiaan. Huomattiin, että sosiaalinen toimintakyky pysyi tai jopa parani, vaikka fyysinen toimintakyky saattoi hetkellisesti heikentyä. Välillä haastava viikonloppu vaikutti vireystasoon, jolloin omaa palautumista edistettiin lyhyillä nokosilla tai rauhallisella yksinäisellä hetkellä Tuusulanjärven rannalla. Jo lyhyessä ajassa ryhmä tuntui kuitenkin hitsautuneen hyvin yhteen, mikä näkyi vuorovaikutuksessa ja yhteishengessä.

Peruskurssi toimii perustana tiedoille ja osaamiselle. Koulutuspolku jatkuu jatko- ja erikoiskurssina.  Erään osallistujan palautteen mukaan kurssi on yleispätevä ja jokaisen (sotilas)johtajan tulisi käydä se, oli kyse sitten sotilastehtävistä tai arjen siviilielämästä. Ymmärrys itsestä nähtiin johtamisen perustana. Kurssi koettiin siis erinomaisena uutena lisänä MPK:n koulutustarjontaan!

MPK Etelä-Suomi