Viimeisimmät
Hyvinkään reserviupseerit juhli
Hyvinkään reserviupseerit juhlivat 95-vuotista maanpuolustustyötä
Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys
Suomessa on vireillä iso veteraanityön rakennemuutos
Miehistöstä aliupseeriksi
Miehistöstä aliupseeriksi -kurssi 2024 päättyi juhlavasti pyhäinpäivänä Tuusulassa
Järvenpään RU-kerhon syyskokouksesta
Syyskokouksen aluksi pidettiin hiljainen hetki kahden sotiemme veteraanien muistoksi
Yhteistyö virolaisten kanssa sotilastaitokilpailuissa
Andres Sikka ja Rein Peetrimägi ovat olleet Viron puolelta mukana alusta alkaen. Andresilla on ollut merkittävä rooli koko jotosyhteistyön kannalta.
Vuonna 1998 toiminnanjohtajana toimi Pekka Pulkkinen, jolloin yhteistyötä alettiin tiiviimmin suunnitella Andresin kanssa. Pekka kävi vapaa-ajallaan vähintään kerran kuukaudessa Virossa ja samalla keskustelemassa virolaisten kanssa tulevasta. ”Tärkeää oli saada sovittua asiat kasvotusten, kymmeniä kertoja istuttiin Sikupillin kahviossa Andresin ja Reinin kanssa”, toteaa Pulkkinen. Siksi toiminta oli hyvin suunniteltua ja tehokasta.
Ensimmäinen tutustuminen ResUl:n syysjotoksiin tapahtui Kirkkonummella vuonna 1998, jolloin Rein ja Andres tutustuivat kilpailuun Jarmo Paasikiven opastuksella.
Taivalkoskella vuonna 1999 osallistui virolaisten partio ensimmäistä kertaa syysjotokselle. Reserviläispiiri maksoi osallistumismaksut, kuten jatkossa myös Järes-kisan maksut. Pekka vastaanotti vieraat satamassa ja käytti Itiksen ostoskeskuksessa. Kiinnostava matkakohde, paljon ostivat kaikkea jotoksella tarvittavaa ja muutakin. Virolaisille kaikki oli uutta ja tavaraa oli saatavilla paljon. Paluumatkalla käytiin Rovaniemellä, matkalla Helsinkiin toinen auto temppuili ja matka kesti todella pitkään (melkein vuorokauden), laivamatkakin jouduttiin vaihtamaan.
Jatkossa syysjotokselle osallistui vähintään yksi partio Virosta, usein kaksikin, muutaman kerran pelkästään naisjoukkueita. Monelle virolaiselle jotosmatkat olivat alkuun myös tutustumista länsimaihin. Matkalle virolaiset olivat saaneet runsaat eväät, mutta rahaa ei juurikaan ollut ylimääräistä. Kilpailuviikonlopun aikana pyrittiin tarjoamaan kilpailijoille tutustumiskäynti johonkin sotilaalliseen kohteeseen. Usein sunnuntaina kisan jälkeen oli kuitenkin pitkä ajomatka satamaan, eikä ylimääräisiä pysähtymisiä ehtinyt tekemään, lisäksi monet vierailukohteet eivät olleet avoinna sunnuntaisin.
Syysjotoksilla vieläkin partioita mukana, vuonna 2023 kaksi joukkuetta, paremman sijoittuessa viidenneksi. Heiki Pajur on kulkenut vuosia nuorten malevalaisten mukana syysjotoksilla ja Järes-kisoissa, ohjaten ja opastaen.
Eel erna vuonna 2003, ensimmäiseen kisaan osallistuttiin joukkueella Heikki Ailas, Jari Pirttilahti, Juho Nissinen ja Mikko Hytönen, officerina toimi Timo Åkman, Vello Siidar oli Viron puolen yhteyshenkilönä. Saapumispäivänä meitä oltiin satamassa vastassa ja siirryimme suoraan staabille, josta kilpailijat kuittasivat aseet.
Runsaan patruunakuorman kanssa siirryttiin ampumapaikalle, jossa kaikki saivat tutustua aseisiin ainakin riittävästi. Olihan se outoa meille suomalaisille, täällä kun patruunoita ei aina ampumakertaa kohden ollut rajattomasti. Kisan juoni ei ollut aivan selvä meille, kuitenkin aseiden kanssa kilpailijat etenivät tehtävärastilta toiselle vihollispartioiden jahdatessa joukkueita. Tulevina vuosina asiat selkeytyivät meillekin ja kasvomaalauksiakin tehtiin. Jokaisena vuonna vihollistoiminta oli runsasta ja suunnitelmallista, ei vuotta ilman kiinni jäämistä. Toki siitä menetti vain sakkolapun, joka toi joukkueelle lisäpisteitä. Paras tulos näissä kisoissa on pienin pistemäärä.Vuonna 2007 Eel erna-kisaa seuraamassa olleet tukijoukot osoittivat tukea virolaisille pronssisoturipatsaan siirrosta aiheutuneeseen kriisiin. Päätien varrella jonkun muistomerkin äärellä seisottiin hetki suomalaisissa sotilasasuissa, kunnes isännät totesivat riittävän määrän rekkoja menneen ohi ja tiedon suomalaisten paikalla olosta varmasti välittyneen eteenpäin.
Järes-kisat Padasjoella aloitettiin Eel erna-kisojen mallin mukaisesti, useita partioita Harju malevista oli mukana monen vuonna. Ensimmäisenä vuonna mukana oli myös huippujoukkue Virosta, myöhempinä vuosina kisoihin osallistui pääosin nuoremmista kilpailijoista koostuvia joukkueita. Karut parakkitilat oli tarjolla vierailijoille, mutta he olivat tyytyväisiä kaikkeen, majoitukseen ja ruokailuun sekä kilpailuun. Silloin tällöin virolaisilta tuli toiveita rastisisällöiksi, niitä pyrittiin toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Järes- kisoissa ammunta ja fyysinen toimintakyky ovat olleet isossa roolissa, se on sopinut hyvin virolaisille.
Kaikkiaan virolaiset olivat tyytyväisiä, ei moitittavaa Suomen vierailuista. Mukavaa yhdessäoloa virolaisten kanssa, hyvät henkilöt vieraina. ”Antoisaa aikaa kaikkiaan yhteistyö on ollut virolaisten kanssa”, sanoi Pulkkinen keskustelun lopuksi.
Pekka Pulkkisen ja omia muistoja kirjasi tähän Timo Åkman
Jouko Holkon kirjoittama matkakertomus vuoden 2007 Eel ernasta tästä
Liity jäseneksi
Alla olevilla painikkeilla Reserviläisliiton tai Reserviupseeriliiton jäsenhakulomakkeeseen.