Viimeisimmät
Sipoon Reserviläiset kevätjotoksella
Sipoon Reserviläiset ry järjesti perinteiseen tapaan sotahistoriallisen kevätjotoksen
In memoriam Samu Tiltti
Hän oli toiminnaltaan ripeä, ihanteellinen toveri ja esimerkillinen johtaja
Marskin Maja Lopella 80 vuotta
Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivälahjaksi saama metsästysmaja Lopella
Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivälahjaksi saama metsästysmaja pitää pintansa kansallisesti merkittävänä nähtävyytenä Lopella. Majan vaiheista on riittänyt tutkittavaa ja historiateos Lopen ajasta julkaistiin toukokuun lopulla.
Marskin Majan Lopella -teos julkaistiin arvokkaasti maanantaina 26.5. Vieraiden joukossa oli edustettuna myös veteraanisukupolven 101-vuotias edustaja Hannes Tuovinen Vihdin Nummelasta.
Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:n hallituksen puheenjohtaja kenraaliluutnantti (res) Ilkka Korkiamäki kertasi yleisölle lyhyesti majan rakennushistoriaa.
Metsästysmajan rakennushankkeen takana oli jääkärikenraalimajuri Erkki Raappana, jonka jatkosodan 14. divisioonan sotilaiden Repolan kylään Lieksajärven rannalle rakentama syntymäpäivälahja luovutettiin lahjakirjalla Mannerheimille Mikkelissä 5. kesäkuuta 1942. Majan suunnitteli kajaanilainen arkkitehti, luutnantti Eino Pitkänen. Lotat suunnittelivat ja valmistelivat tekstiilit ja majalle saatiin esinelahjoina lukuisia rintamamiesten puhdetöitä.
Sodan päätyttyä uudeksi paikaksi oli vaihtoehtoja, mutta Lopelta Leppäniemen kartanon mailta löytynyt Punelia-järven rantatontti valittiin. Lopen maa-alue sopi parhaiten ja kaupat tehtiin huhtikuussa 1945 Saara ja Paavo Kassarin kanssa.
Marskin majan rakentamisesta ja siirrosta Lopelle kertova elokuva sai ensi-iltansa talvisodan päättymisen muistopäivänä 13.3.2024. Elokuvan käsikirjoituksesta ja filmaamisesta vastasivat lieksalaislähtöiset sotahistorian harrastajat eli Ryhmä Pieninkä. Elokuvassa kerrotaan faktatietojen ja näyttelijöiden voimin majan historian vaiheet Repolasta aina Punelia-järven rannalle Lopelle.
Juhlan musiikista vastasi majuri Janne Isoaho, joka esitti Joni Pirisen Tunnettu sotilas -runokirjan lauluista kappaleet Mottimestarin maja ja Viimeinen partio.
Marskin Majassa on riittänyt tutkittavaa ja Marskin Maja Lopella -historiateoksen päätoimittamisen otti tehtäväkseen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:n hallituksen sihteeri ja museoalueen pitkäaikainen isännöitsijä Matti Ahtiainen. Kirja on syntynyt toimituskunnan, Majan hallituksen ja kolmen viimeisimmän puheenjohtaja yhteistyönä. 14. divisioonassa palvelleen maanviljelysneuvos ja reservin majuri Pentti Perttulin kirjoittama historiikki marskin Majan vaiheita on 1942-1992 toimi uuden teoksen pohjateoksena.
Ahtiainen esitteli teosta ja kertoi juhlayleisölle dokumenttien, lehtiuutisten ja aikalaisten haastateltujen tutkimisessa esille nousseita tapahtumia majan siirtoon ja uudelleen pystyttämiseen sekä henkilöihin liittyviä tapahtumia.
Myös Leppäniemen kartanon Kassareiden ja Mannerheimin kaupantekoon tilasta liittyy oma tarinansa. Kassarit halusivat lahjoittaa maa-alueen, mutta tämä ei käynyt Mannerheimille, vaan 50 000,00 markan sekki kirjoitettiin kauppahinnasta. Sekki tosin saattoi jäädä lopulta lunastamatta. Tilan nimeksi tuli Sisula.
Ahtiaisen esityksessä paljastettiin myös uutta tietoa majan siirtoon liittyneistä kommelluksista. Esimerkiksi, kun maja purettiin ja siirrettiin turvaan Repolasta, niin oli hetki, että hirsien paikka ei ollutkaan tarkasti tiedossa. Hirret löytyivät lopulta Lieksan Kylälahden aseman varastoalueelta, josta hirret siirrettiin junalla Riihimäkeen ja edelleen kelirikkoaikana kuorma-autoilla Lopelle. Rakennusosastolle tosin saattoi tulla ylimääräisiä harmaita hiuksia, kun huomatiin, että paikalle olikin tuotu väärät, Raappanan komentopaikan, hirret. Kaikeksi onneksi oikeat hirret löytyivät Riihimäeltä toisesta junavaunusta. Mannerheimille näistä kommelluksista ei tiettävästi kerrottu.
Mannerheim lahjoitti vuonna 1948 majan kalustoineen Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle, joka luopui majasta muutamien vuosien kuluttua. Erilaisten vaiheiden jälkeen upseerijärjestöt päättivät yhdessä ottaa vastuun majasta. Jääkäriliitto, Kadettikunta, Reserviupseeriliitto ja Upseeriliitto perustivat Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:n vuonna 1957 ja saivat lahjakirjalla Sisula-säätiöltä majan omistukseensa seuraavana vuonna. Kaikki Marskin Majan rakennukset jouduttiin kunnostamaan ja vuonna 1959 maja avattiin yleisölle. Myöhemmin rakennettiin yleisöä varten erillinen kahvilarakennus.
Historiakirja on lukemisen arvoinen teos, joka avaa perusteellisesti majan aikaa Lopella aivan uudella tavalla.
Tekstissä viitattu elokuva on katsottavissa Marskin Majan kotisivuilla: https://marskinmaja.net
Teksti: Ari Pakarinen
Liity jäseneksi
Alla olevilla painikkeilla Reserviläisliiton tai Reserviupseeriliiton jäsenhakulomakkeeseen.
