Tammenlehvän Keski-Uudenmaan Perinneyhdistys piti rekisteröitynä yhdistyksenä historiansa ensimmäisen sääntömääräisen vuosikokouksensa 23.3.2023 Tuusulan seurakuntakeskuksessa Hyrylässä. Kaikki sen 25 jäsenyhdistystä olivat läsnä edustajineen.

– Helmikuun 27. päivä oli meille historiallinen. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi sääntömme ja perinneyhdistyksemme yhdistysrekisteriin, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja, eversti evp. Jari Anttalainen. Yhdistyksemme on perustettu Valtioneuvoston perinnetyön loppuraportin suositusten ja Tammenlehvän Perinneliiton ohjeiden mukaisesti vaalimaan veteraaniemme perinteitä ja jatkamaan perinne- ja veteraanitukityötä. 

Perinneyhdistys perustettiin vuosi sitten, 24.5.2022 jatkamaan VETRES Keski-Uusimaan toimintaa. VETRES toimi 8.12.1999-10.5.2022 rekisteröimättömänä toimijana Tuusulan, Keravan, Järvenpään ja vuodesta 2018 alkaen myös Mäntsälän ja Pornaisten alueella. Perinneyhdistyksen työnimi oli muutaman kuukauden ajan Keski-Uudenmaan Sotiemme 1939–1945 perinneyhdistys. Nykyinen nimi, Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys, otettiin käyttöön 1.10.2022 alkaen ja hyväksyttiin sääntöjen rinnalla yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 26.1.2023.

Puheenjohtajan lisäksi vuosikokous vahvisti viime vuonna kahdeksi vuodeksi valitun hallituksen 15 jäsenen kokoonpanon. Hallitus hyväksyi jäsenyhdistysten esittämät henkilövaihdokset ja valitsi osalle varajäsenet. Puuttuvat varajäsenet täydennetään huhtikuussa. Myös vuoden 2022 toimintakertomus, tilinpäätös ja 2023 toimintasuunnitelma ja talousarvio vahvistettiin.

Veteraanien perinnettä vaalitaan ja siirretään nuorille

Perinneyhdistyksen veteraani- ja perinnetapahtumien toteutus ja perinteiden siirtäminen nuorille toteutuu käytännössä kuntakohtaisissa paikallistoimikunnissa, kunnan tai kaupungin, seurakunnan, alueen veteraani-, maanpuolustus- ja kotiseutujärjestöjen sekä muiden, myös toimintaa tukevien tahojen yhteistyönä.  

Vuoden 2023 toimintasuunnitelman keskeisinä tavoitteina on
1. varmistaa veteraanisukupolven tuen jatkuminen, yhteistyössä hyvinvointialueiden, kuntien ja kaupunkien kanssa
2. ottaa vastaan ja liittää alueen veteraaniyhdistysten tai niiden perinneyhdistysten jäsenet Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistyksen jäseniksi ja jäsenrekisteriin
3. panostaa paikallisten perinnetoimikuntien (paikallistoimikuntien) luomiseen yhdessä kunnan, seurakunnan ja kunnan alueella toimivien veteraani-, maanpuolustus- ja kotiseutuyhdistysten, muiden yhteistyökumppaneiden ja toimintaa tukevien tahojen kanssa
4. vaalia veteraanien kulttuuriperintöä ja osallistua perinteiden siirtämiseen veteraaneilta nuorille
5. luoda vahva perusta yhdistyksen toiminnalle, taloudelle ja tehtävien toteutukselle
6. laatia yhdistykselle tulevaisuuteen tähtäävä strategia.

Lisätietoa: Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys ry
puheenjohtaja Jari Anttalainen, jari.o.anttalainen@gmail.com
sihteeri Veikko Karhumäki, veikko.karhumaki@msoynet.com; 041 5475 508
tiedotusvastaava Merja Kukkonen, meku.kukkonen@outlook.com; 040 4891 75

Valtioneuvoston ohjeet veteraaniperinnetyön tulevaisuuden järjestämisestä
Ehdotus veteraaniperinnetyön tulevaisuuden järjestämisestä – Työryhmän loppuraportti (valtioneuvosto.fi)

VETRES-vaihe päätökseen 

Sotainvalidien Veljesliitto ry, Suomen Sotaveteraaniliitto ry, Rintamaveteraaniliitto ry ja Rintamanaisten Liitto ry perustivat Tammenlehvän Perinneliiton 24. huhtikuuta 2003. Liiton toiminta käynnistyi varsinaisesti vuonna 2005. Tänä päivänä perinneliittoon kuuluu 23 liittotason jäsenyhteisöä.
Perinneliitto antoi jo vuonna 2010 Sotaveteraaniliitolle tehtävän johtaa maakuntien alueille muodostettavat sotiemme 1939 – 1945 veteraanisukupolven perintöä vaalivat rekisteröivät perinneyhdistykset. Alkuperäisestä tavoitteesta muodostaa liiton 20 sotaveteraanipiirin alueille kullekin kolme perinneyhdistystä luovuttiin verrattain nopeasti.
Suurimmista perinneyhdistyksistä tulee sotaveteraanipiirin alueen, suurin piirtein maakunnan kokoisia.  Enimmillään perinneyhdistyksiä perustetaan ilmeisesti neljä, ellei viisikin sotaveteraanipiirin alueelle viimeistään vuoteen 2025 mennessä.
Uudenmaan reserviläispiirien toiminta-alueelle 24. toukokuuta perustettu Keski-Uusimaan Sotasukupolven 1939 – 1945 Perinneyhdistys ry on ensimmäinen. Tavoitteena on saada vielä alueelliset perinneyhdistykset Sotaveteraaniliiton, Uudenmaan Sotaveteraanipiirin toimilla ja piiriemme sekä niiden yhdistysten yhteistyöllä itäiselle, läntiselle ja pohjoiselle maakuntamme alueelle. Viime mainitun toimialueena piirimme osalta on Hyvinkää ja Nurmijärvi ja Etelä-Hämeen piirien alueelta Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki. Suomenlahden, Södra Krigsveteransdistrikt, kaksikielisen rannikkoalueen perinneyhdistyksen ratkaisumalli on vielä ratkaisua vailla, josta piiriemme alueeseen kuuluu Loviisan, Porvoon, Västnylandin ja Hangon seutu.

VETRES Keski-Uusimaa historiaan 

VETRES Keski-Uusimaan perustamisajatuksen antoi maaliskuussa 1998 sotaveteraani, maanviljelysneuvos, kapt res Heikki Talvela. Talvela oli Järvenpään ja Tuusulan reservikerhon kunniajäsen ja Uudenmaan Sotaveteraanipiirin pitkäaikaisin puheenjohtaja 1993-2012.
Perustamismalli otettiin vuonna 1992 perustetulta Vantaan VETRES-toimikunnalta. Valmisteluissa kuultiin mm. VETRES-toimikunnan puheenjohtajaa, ev evp Erkki Silvoa, Itä-Uudenmaan Sotilaspiirin päällikkö 1985-1992 ja Uudenmaan sotilasläänin ensimmäinen komentaja 1993-1994.
VETRES Keski-Uusimaan perustamistoimia saatiin johtamaan Uudenmaan sotilasläänin komentaja 1994-1998, prkenr evp Olli Heiskanen. Perustamiskokous, johon osallistui 22 henkeä, pidettiin Helsingin Ilmatorjuntarykmentin Sotilaskodissa 8.12.1999. Heiskanen (k. 30.4.2022) toimi VETRES Keski-Uusimaan puheenjohtaja vuosikokoukseen 23.3.2004 asti, jolloin puheenjohtajaksi valittiin kenrl evp Antti Simola.
Heiskanen sai VETRES-kunniakirjan numeron 19 vuosikokouksessa 6.3.2018 ja Simola kunniapuheenjohtajaksi valittuna numeron 45 VETRES Keski-Uusimaan lakkauttamiskokouksessa Tuusulan seurakunnan Jokipaltio-auditoriossa 10.5.2022, jolloin VETRES-organisaatioon kuului 40 sidosryhmää.
Lakkauttamiskokouksessa jaettiin myös viimeiset VETRES-kunniakirjat 41-44 saajina Kari Nissinen, Antti Tervola, Tarja Sievänen ja sotaveteraani Erkki Mäkilä.
VETRES-logon kunniakirjaan ja muuhun käyttöön suunnitteli keravalainen Elido Oy, jonka VETRES Keski-Uusimaan hallitus hyväksyi 23.4.2013.

TEKSTI JA KUVAT: VEIKKO KARHUMÄKI  

Kaaviopiirustukset Jarmo Ahonen: 

• Valtakunnallinen perinneyhdistysten perustamistilanne huhtikuussa 2022.
• Rakennekuva, Keski-Uusimaan Sotasukupolven 1939 – 1945 Perinneyhdistys ry.   

Rekisteröitävän Keski-Uusimaan sotasukupolven 1939 – 1945 perinneyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 24. toukokuuta Puolustusvoiminen palvelukeskuksessa Tuusulassa. Perinneyhdistys jatkaa, kotipaikkakuntana Tuusula, 40 sidosryhmää edustaneen rekisteröimättömän VETRES Keski-Uusimaan toimintaa, joka on perustettu 8.12.1999 ja lakkautettiin 10. toukokuuta Tuusulan seurakuntakeskuksessa pidetyssä vuosikokouksessa.

Perustamiskokouksessa puhetta johti VETRES Keski-Uusimaan kunniapuheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp Antti Simola, sihteerinä toimi Veikko Karhumäki. Kokoukseen osallistui 18 henkeä, jotka edustivat perinneyhdistykseen liittyneitä 25 veteraani- ja maanpuolustusyhdistystä.

Perustamiskokouksessa vahvistettiin yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin eversti evp Jari Anttalainen. Yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittajiksi päätettiin Jari Anttalainen, Juhani Vakkuri ja Veikko Karhumäki.

Hallituksen jäseniksi valittiin Vakkurin ja Karhumäen ohella Jarmo Ahonen, Martti Jokinen, Merja Kukkonen, Matti Kulmala, Hannele Lindstén, Harri Majamäki, sotaveteraani Erkki Mäkilä, Hannu Nuutinen, Sakari Pietilä, Jorma Riissanen, Jukka Sariola, Markku Valkama ja Taisto Vanhapelto. Varsinaiseksi toiminnantarkastajaksi valittiin Aarre Kettunen ja varatoiminnantarkastajaksi Kari Haapanen.

Hallitus sai valtuudet kutsua perinneyhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi yhdistyksiä toiminta-alueeltaan Järvenpäästä, Keravalta, Mäntsälästä, Pornaisista ja Tuusulasta toimintavuoden 2022 aikana. PV:n Uudenmaan aluetoimisto, alueen kunnat ja kaupungit sekä seurakunnat kutsutaan kiinteästi mukaan toimintaan.

Perinneyhdistykselle vahvistettiin kuluvalle vuodelle VETRES Keski-Uusimaan lakkauttamiskokouksessa hyväksytty toimintasuunnitelmaesitys. Perinneyhdistys aloittaa toiminnan itsenäisesti ja liittyy maakuntiin perustettavien muiden alueellisten perinneyhdistysten ohella vuonna 2003 perustettuun valtakunnalliseen Tammenlehvän Perinneliittoon, kun liiton hallintorakenteen vahvistaminen valmistuu.

Toiminnan tarkoitus

Säännöissä perinneyhdistyksen tarkoituksena on Tammenlehvän Perinneliitto ry:n jäsenyhdistyksenä vaalia Suomen vuosina 1939–1945 käymien sotien veteraanien, sotainvalidien ja sotasukupolven perinteitä ja arvoja ja huolehtia perinteen siirtämisestä nykyiselle ja tuleville sukupolville.

Perinneyhdistyksen tarkoituksena on lisäksi osaltaan hoitaa veteraanien, sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä tukitoimintaa ja edunvalvontaa.

TEKSTI JA KUVAT: VEIKKO KARHUMÄKI

Lottamuseon Lottaperinneyhdistys on toiminut aktiivisesti kuluneena vuonna, ja koronarajoitusten hellittäminen on mahdollistanut jäsentapaamiset Lottamuseolla. Tapahtumiin on edelleen ollut mahdollista osallistua myös Teamsilla.

Helmikuun luennon aiheena oli jo hyvinkin ajankohtaiseksi osoittautunut 72 H Pop-up luento. Luennolla annettiin ohjeita, kuinka voimme varautua toimimaan kolme vuorokautta poikkeusoloissa. Luennoitsijana oli Maritta Manninen Naisten Valmiusliiton Uudenmaan alueneuvottelukunnasta.

Maaliskuussa pidetyssä vuosikokouksessa valittiin hallituksen jäsenet. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Hannele Lindstén ja varapuheenjohtajaksi valittiin Eliisa Jahnukainen. Hallituksen jäseninä ovat Leena Jäntti, Marjo Niinisalo, Kirsi Hoffren ja varajäseninä Elina Rajaniemi ja Jouko Kaivonurmi. Hallituksen kokouksissa ovat mukana myös Lottamuseon edustajat Saija Ylitalo ja Elina Tarvainen. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Suomen Lottaperinneliiton pääsihteeri Heli Eräkorpi, joka myös kokouksen jälkeen kertoi Lottaperinneliiton toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Huhtikuussa pidetyn luennon aiheena oli ”Työvelvollisuus 1939-1944.” Mielenkiintoisesta aiheesta meille luennoi FT Otto Aura. Luento oli muutaman kerran jouduttu peruuttamaan koronarajoitusten takia, mutta nyt se saatiin pidettyä.

Lotan nimipäivänä 12.5. yhdistyksemme laski kukat Tuusulan kirkkopuiston sankarihautausmaalla lotta Hilda Pajun haudalle. Kukkien laskun jälkeen Nurmijärven Reserviläiskuoro esitti Sillanpään marssilaulun. Tämän jälkeen siirryimme Lottamuseolle, jossa laskimme kukat Lottapatsaalle. Sen jälkeen pidetyssä konsertissa esiintyivät Metronomitytöt ja Nurmijärven Reserviläiskuoro. Päivän ohjelma muodostunee varmasti jatkossa meillä traditioksi.

Toukokuussa saimme vielä tutustua Naisten Valmiusliiton sekä NVL:n Uudenmaan Alueneuvottelukunnan toimintaan. Mielenkiintoisen luennon piti meille Alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Aila Lindroos. Tämäkin aihe oli ajankohtainen, sillä naisten vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on nostanut suuresti suosiotaan kuluneen vuoden aikana.

Toukokuun 24.5. osallistuimme Lotta Svärd- säätiön tapahtumaan Lottamuseolla pukemalla oman hiljaisen kansan hahmon. Teemana meillä oli järjestönsä ja kotinsa menettänyt lottaevakko matkalla jälleenrakentamaan hyvinvointi-Suomeamme.

Elokuussa tulemme järjestämään lottajumppaa Lottamuseon puistossa 2.8., 4. 8. ja 9.8. klo 16.

Suunnitelmien mukaisesti järjestämme syksyllä luentoiltoja jäsenistölle kerran kuukaudessa. Luento-iltoihin on kaikille vapaa pääsy. Tervetuloa! 

Tapahtumistamme löydät tietoa Lottamuseon facebook-sivuilta tai yhdistyksen kotisivuilta www.lottamuseo.fi/perinnetoiminta/ 

Hannele Lindstén Lottamuseon Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja

Kun ajatus omasta lottaperinneyhdistyksen perustamisesta Keski-Uudellemaalle suunniteltiin vuonna 2016 oli tavoitteena tukea Lottamuseon toimintaa ja vaalia menneiden sukupolvien jättämää arvokasta perintöä, lottahistoriaan tutustumista ja lottaperinteestä kertomista tuleville sukupolville yhdistystoiminnan muodossa. Yhdistys poikkeaa muista lottaperinneyhdistyksistä toimimalla museon ystävien tapaan tukemalla Lottamuseon toimintaa eri yhteyksissä, joka onkin muotoutunut merkittäväksi osaksi yhdistyksen toimintaa.
Lottamuseon Lottaperinneyhdistys pitää esillä lottien panosta isänmaamme hyväksi niin sotien kuin rauhan aikana ja nostaa esiin naisten tekemän työn niin vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä kuin kansakunnan jälleenrakentamisessa sotien jälkeen.
Lottamuseon Lottaperinneyhdistys ry:n perustamiskokous oli 13.4.2016 ja paikalla oli noin 20 asiasta kiinnostunutta henkilöä. Tänä päivänä yhdistyksessä on reilut 130 jäsentä. Yhdistykseemme kuuluu sekä naisia että miehiä.
Elina Rajaniemi edustaa yhdistyksen nuorempaa sukupolvea. Hän liittyi yhdistykseen vajaa vuosi sitten ja valittiin viime vuoden syyskuussa hallituksen varajäseneksi. Elina kertoo tulostaan mukaan Lottaperinneyhdistyksen toimintaan seuraavasti; Halusin liittyä Lottaperinneyhdistyksen jäseneksi, koska lotat ja heidän tekemänsä työ kiinnostavat minua paljon. Toiminta on ollut korkeatasoista ja monipuolista. Toimintaan on ollut helppo tulla mukaan ja vastaanotto on ollut lämmin. Jäsenyys on tuonut uusia, hienoja tuttavuuksia ja yhteyksiä henkilöihin, jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista. Perinneyhdistyksen toimintaan osallistuminen on minulle tapa kunnioittaa edellisten sukupolvien tekemää työtä isänmaan hyväksi.
Yhdistys pyrkii aktivoimaan jäsenistöä ja toimintaansa kuukausittain pidettävillä jäsenkokoontumisilla, jotka sisältävät luentoja ja esityksiä eri aiheista. Luennon jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella aiheesta. Lisäksi pyritään järjestämään erityyppisiä tutustumisia sodan ajan tapahtumista kertoviin näyttelyihin ja museoihin.
Yhdistyksellä on ollut toimintavuosiensa aikana korkeatasoisia asiantuntijaluennoitsijoita, esim. Simo Häyhä-luento, desantit jatkosodan aikana ja sotavainajien etsinnät. Lääkintälottien toimintaan tutustuimme Lottamuseon draamaopastuksella ”Sairasjunan matkassa”. Lottamuseolla on vieraillut Viron Naiskodukaitsen edustaja Kadi Kass kertomassa heidän toiminnastaan sekä yhteistyöstä Suomen Lottajärjestön kanssa.
Tänä keväänä toteutetaan seuraavat luennot: Lottaperinneliiton toimintaa, 72 tuntia – varautumissuositus kotitalouksille, työvelvollisuus 1939-1944.
Yhdistys järjestää jäsenilleen kesäkuussa retken Hangon Rintamamuseoon. Uutena perinteenä Lotan-päivänä 12.5. muistamme lottia ja laskemme kukat sodassa menehtyneen lotan Hilda Pajun haudalle Tuusulan sankarihautausmaalle sekä Lottamuseon Lotta-patsaalle.

Koronapandemia on koetellut kovasti veteraanitukityötä, mutta myös järjestötoimintaa. VETRES Keski-Uusimaan viimeisin vuosikokous saatiin pidettyä 26. maaliskuuta 2019 Tuusulan kunnantalolla. Vuosikokous kutsutaan koolle 4. toukokuuta päättämään 8.12.1999 perustetun rekisteröimättömän, 40 sidosryhmän, VETRES-organisaation purkamisesta. Vuosikokouksessa päätetään hallituksen sijaan VETRES-työryhmän valinnasta, jonka tehtävänä on rekisteröitävän Keski-Uusimaan sotasukupolven 1939–1945 perinneyhdistys ry:n perustaminen vielä kuluvan vuoden aikana.   

Tammenlehvän Perinneliitolle (TaPe), perustettu 24.4.2003, on hyväksytty uudet säännöt, jotka sallivat sotasukupolven 1939–1945 perintöä vaalivien alueellisten perinneyhdistysten liittymisen perinneliittoon. TaPe:n kyky johtaa valtakunnallista perinnetyötä vaatii hallintorakenteen vahvistamista, mikä vaatinee vielä muutaman vuoden työn.

TaPe:n toimeksiantona Suomen Sotaveteraaniliitto (SVL) johtaa ja tukee alueellisten perinneyhdistysten muodostamista, joita on jo perustettu SVL:n alaisuuteen useaan maakuntaan erisuuruisille toiminta-alueille.

VETRES Keski-Uusimaan rungolle muodostettava alueellinen perinneyhdistys aloittaa toiminnan itsenäisesti myös taloudellisesti, kunnes liittyminen TaPe:n alaisuuteen avautuu. VETRES-varat siirretään Järvenpään Reserviupseerikerhon tililtä perustettavan perinneyhdistyksen tilille.   

Perinneyhdistyksen säännöt on valmistettu TaPe:n uusien sääntöjen pohjalta, jotka esitetään vahvistettavaksi yhdistyksen perustamiskokouksessa Patentti- ja rekisterihallitukselle hyväksyttäviksi.

Perinneyhdistyksen alkuvaiheessa veteraanitukityö on tärkeintä, niin kauan kuin jäsenistön tarpeet näin vaativat.      

Paikallistoimikunnat perustana

VETRES Keski-Uusimaan hallitus valmisteli kokouksessaan 9. maaliskuuta Järvenpään Sotaveteraanien Veljesmajalla tulevaa toukokuun vuosikokousta.

Hallinto-organisaationa rekisteröitävä perinneyhdistys vastaa pientä piirijärjestöä. Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan alueella toimivan perinneyhdistyksen sotasukupolven 1939–1945 perintöä vaalivat kuntakohtaisesti niille muodostettavat Perinnetyön paikalliset toimikunnat.

Järvenpään paikallistoimikunnan muodostamisesta sovittiin jo lokakuussa 2021.

VETRES-hallituksen työryhmä järjesti keravalaisille ja tuusulalaisille yhdistyksille Ilmatorjuntamuseolla 8. maaliskuuta infotilaisuuden Perinnetyön paikallisten toimikuntien muodostamiseksi Keravalle ja Tuusulaan.

Mäntsälässä paikallistoimikunnan tehtävistä vastaa jo 6.10.2006 rekisteröity Mäntsälän seudun sotiemme veteraanien perinneyhdistys ry.

Pornaisissa järjestetään vielä kevään aikana vastaava paikallistoimikunnan infotilaisuus seudun yhdistyksille.

TEKSTI JA KUVA: VEIKKO KARHUMÄKI

KAAVIOKUVA: JARMO AHONEN

Kaatuneiden Muistosäätiö, alun perin Sankarivainajien Muistosäätiö, perustettiin 11.11.1944 suojaamaan Suomen Aseveljien Liiton omaisuutta takavarikoinnilta valvontakomission vaatiessa liiton lakkauttamista. Säätiö asetti 75-vuotisjuhlavuotensa tavoitteeksi vuonna 2019 tiedostustauluhankkeen toteuttamisen Suomen noin 620 sankarihautausmaalle. Seurakuntayhtymät ja seurakunnat päättävät näistä hankkeista itsenäisesti. Toteuttamistavoite on asetettu vuosille 2021 ja 2022. VETRES Keski-Uusimaa tukee ja toivoo hankkeen toteuttamista toiminta-alueellaan Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Pornaisissa ja Tuusulassa.

VETRES-alueella sankarihautausmaa puuttuu Järvenpäästä, joka itsenäistyi Tuusulasta vuonna 1951. Järvenpääläiset sankarivainajat ovat Tuusulan Kirkkopuiston 170 sankarivainajan sankarihautausmaalla. Heidän joukossaan on muun muassa Järvenpään Reservin Aliupseerien vuosien 1978-1981 puheenjohtajan Aarno Erolan isä.

Tuusulan toinen sankarihautausmaa sijaitsee Kellokoskella, johon on haudattu 16 sankarivainajaa.

VETRES Keski-Uusimaan hengellinen toimikunta selvittää toteuttamismahdollisuuden toimikunnan pj:n Järvenpään srk:n kirkkoherran, ltn Vesa Koiviston (JäRuk) johdolla Keravan ja Tuusulan seurakuntien kanssa.

Mäntsälän seudun sotiemme veteraanien perinneyhdistys ry:n pj, kapt Aimo Tilsala, myös Mäntsälän Rintamaveteraanien pj sekä reserviupseerikerhon jäsen, selvittää hankkeen seurakunnan kanssa.

Pornaisten Sotaveteraanien pj Matti Launonen toimii samoin Pornaisissa.

Hankkeen toteutuksesta

Muistosäätiön pyrkimyksestä tietolaatat on jo toteutettu Helsingin kaupungin hallitsemille Lauttasaaren ja Munkkiniemen sekä Vantaan seurakuntayhtymän hallitsemalle Helsingin Pitäjän kirkon sankarihautausmaalle. Yhden tiedotustaulun kustannus töineen on maksanut noin 850 €.

Taulussa voidaan kertoa muun muassa sankarihautausmaan nimi, suunnittelu- ja perustamisaika, sankarivainajien muistomerkin tekijä ja paljastamisvuosi sekä sankarivainajien lukumäärä.

Monen sankarihautausmaan lähellä on Suomen itsenäisyyden ajan sotiin liittyviä muita merkittäviä muistomerkkejä kuten Tuusulan Kirkkopuistossa myös 30.11.1939 paljastettu kuvanveistäjä Erkki Erosen työ ”Pro Patria nimikirja”, johon on kaiverrettu kaikkien Tuusulasta lähtöisin olevien sotien 1939-1945 yli 300 sankarivainajan nimet.

Mäntsälän kirkon viereisellä sankarihautausmaalla on 267 sankarivainajan hautapaikka ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki sekä Vapaussodan muistomerkki ”Isämaan puolesta 1918”, jossa on kullatuin kirjaimin kaikkien 31 sankarivainajan nimet. Myös vakaumuksensa puolesta kaatuneilla on muistokivi tekstillä ”V. 1918 ja sen jälkeen työväen aatteen puolesta kuolleiden muistolle – Mäntsälän toverit”.

TEKSTI: VEIKKO KARHUMÄKI

Vuosi sitten Veteraanipäivän jälkeen uutisoitiin Lohjan lehdessä kaupungin laskeneen seppeleet Lohjan , Sammatin ja Karjalohjan Veteraanikiville. Nummella ja Pusulassa heräsi kysymys, että miksi ei tänne? Vastaus kuului, että teillä ei sillä ole Veteraanikiveä. Tämä tieto aiheutti sen, että Nummella ja Pusulassa aloitettiin aktiivinen toiminta asian korjaamiseksi.

Alueseurakuntien, Nummi- Pusulan Rintamaveteraanien ja Nummi- Pusulan Reserviläisten edustajat pitivät ensimmäisen asiaa koskevan palaverin Nummen seurakuntatoimistolla 17.9.2020 muistokivien saamiseksi Nummen ja Pusulan hautausmaiden alueille.

Reserviläiset Arto Ventomaa ja Seppo Ahola saivat tehtäväkseen aloittaa sopivien kivien etsinnän alueella. Ventomaa löysikin Ikkalasta Juhani Tiaisen santakuopalta kiven, joka hyväksyttiin Pusulaan. Kuljetusyrittäjä Rami Jangerilla oli varikkonsa pihalla moottoritie työmaalta tuotu iso kivi jonka hän voisi lahjoittaa Nummelle, jos se kelpaisi. Kivi osoittautui sopivaksi ja Rami Janger myös kuljetti kustannuksitta molemmat kivet sijoituspaikoilleen.

Alueseurakuntien papit Erkki Kuusanmäki ja Sampo Luukkonen sekä seurakuntamestarit Tomi Kalliomäki, Juha Peltomaa ja Timo Rinne selvittivät kivien sijoituspaikat. Nummella kivi laitetaan seurakuntatoimiston kohdalla kulkevan kylätien ja kirkkoaidan väliselle viheralueelle, jossa sijaitsee myös vuonna 1979 veteraanien istuttama itsenäisyyden ja rauhan tammi. Pusulassa kivi sijoitetaan hautausmaalla olevan ns. saattopetäjän viereen. Samassa rinteessä sijaitsee myös muualle haudattujen muistomerkki.

Reserviläisten puheenjohtaja Harri Jokivirta sai tehtäväkseen tiedustella valimoista messinkilaattojen ja valutyön kustannusarvioita. Hän lähettikin tarjouspyynnöt viiteen eri valimoon. Kaikki osoittivat suurta kiinnostusta hankkeseen.

Materiaali näytteli suurta kustannuserää jolloin reserviläisissä aktiivisesti toimiva aseseppä Kalle Leskinen ehdotti, että laatat valettaisiin kiväärin hylsyistä joka olisi hyvälaatuista messinkiä ja hylsyillähän veteraanit tämän maan pelastivatkin.

Reserviläiset organisoivat hylsykeräyksen johon lähti innolla mukaan reserviläisten lisäksi myös riistanhoitoyhdistys jäsenseuroineen ja Piirineuvosto, joka lahjoitti yksistään kolmanneksen keräykseen saaduista hylsyistä, peräti 110kg.

Kalle Leskinen kävi läpi noin 40 000 kpl hylsyjä poistaen niistä nallit ja puhdisti ne varmistaen ettei valimoon menevissä ole laukeamattomia patruunoita mukana.

Muotit olisivat olleet suurin kustannus hankkeessa, mutta Mynämäkeläinen VST-Work Oy:n toimitusjohtaja Paul Termaat kuultuaan mihin tarkoitukseen laatat tulisivat lupasi valmistaa muotit ilmaiseksi.

Raisiolainen Metallivalimo Arnie valoi hylsyistä kolme erillistä laattaa Pusulaan , Nummelle ja Kärkölään. Valuri Juha Nieminen sanoi sulattaneensa hylsyt pienellä jännityksellä. Juha valmisti laatat todelliseen asevelihintaan.

Maanantaiaamuna 26.4.2021 Aarre Arrajoki, Arto Ventomaa ja Kalle Leskinenkiinnittivät laatat kiviin. Kärkölän laatta jäi vielä reserviläisten varastoon odottamaan loppukesänä tapahtuvaa julkaisutilaisuutta.